Työuupumuksesta puhuttaessa huomio kohdistuu usein kiireeseen, kasvavaan työmäärään ja jatkuviin muutoksiin. Ne ovat merkittäviä työelämän kuormitustekijöitä, mutta ne eivät yksin selitä, miksi juuri tunnolliset, vastuulliset ja hyvin työssään suoriutuvat ihmiset uupuvat.
Psykoterapeuttina kohtaan vastaanotollani viikoittain ihmisiä, joita yhdistää yksi piirre: he ovat tottuneet kantamaan vastuuta. He ovat työyhteisöjensä luotettavia asiantuntijoita, esihenkilöitä tai yrittäjiä. He ratkaisevat ongelmia, tukevat muita ja huolehtivat siitä, että asiat tulevat tehdyiksi.
Silti he kertovat tuntevansa itsensä yksinäisiksi.
Kyse ei ole siitä, etteikö heidän ympärillään olisi ihmisiä. Kyse on siitä, ettei kukaan näe sitä kuormaa, jota he kantavat.
Työpaikan yksinäisyys on yhteydessä työuupumukseen
Työpaikan yksinäisyys on noussut viime vuosina merkittäväksi työhyvinvoinnin tutkimuskohteeksi.
Vuonna 2024 julkaistussa systemaattisessa katsauksessa ja meta-analyysissä tarkasteltiin 49 tutkimusta työpaikan yksinäisyydestä. Tulokset olivat yhdenmukaisia: työpaikalla koettu yksinäisyys oli yhteydessä suurempaan työuupumukseen, heikompaan työtyytyväisyyteen ja heikompaan työssä suoriutumiseen. Lisäksi heikko suhde esihenkilöön lisäsi yksinäisyyden kokemusta, kun taas sosiaalinen tuki työpaikalla toimi merkittävänä suojaavana tekijänä. Tutkimuksen mukaan työpaikan ihmissuhteet eivät ole vain työviihtyvyyteen liittyvä asia, vaan keskeinen osa työntekijän hyvinvointia ja työssä jaksamista.
Työuupumus ei näyttäydy pelkästään työn määrän ongelmana. Myös kokemus siitä, että jää yksin oman kuormituksensa kanssa, voi lisätä uupumisen riskiä.
Työuupumus ei synny vain työmäärästä
Työuupumus ei synny pelkästään suuresta työmäärästä. Se voi rakentua vähitellen myös siitä, että ihminen kantaa liian suurta vastuuta liian pitkään ilman kokemusta siitä, että joku kantaisi häntä.
Juuri tämä tekee tilanteesta niin haastavan.
Moni ei huomaa uupuvansa, koska vastuun kantamisesta on tullut osa omaa identiteettiä.
Hän ei enää pysähdy kysymään itseltään, “Miten minä jaksan?”, vaan kysyy:
“Mitä vielä pitäisi tehdä?”
Vastuullinen ihminen on usein se, joka auttaa muita ennen itseään. Hän ei halua kuormittaa työtovereitaan eikä tuottaa pettymystä. Vähitellen omat tarpeet jäävät taka-alalle, ja kuormitus kasvaa lähes huomaamatta.
“Kyllä minä pärjään”
Psykoterapeutin vastaanotolla kuulen usein lauseita, jotka kuulostavat monelle tutuilta.
“Kyllä minä pärjään.”
“En halua kuormittaa muita.”
“Tämä menee kohta ohi.”
”En ota uutta projektia.”
Nämä ajatukset kertovat vastuuntunnosta ja halusta selviytyä. Ne voivat kuitenkin pitää ihmisen liikkeessä vielä pitkään sen jälkeen, kun keho ja mieli ovat alkaneet viestiä kuormituksesta.
Työuupumus kehittyy harvoin yhdessä yössä. Useimmiten se rakentuu vähitellen kuukausien tai vuosien aikana.
Mistä tunnistaa, että vastuu on muuttunut liian raskaaksi?
Työuupumuksen ensimmäiset merkit eivät aina ole näkyviä. Ne voivat ilmetä pieninä muutoksina arjessa.
Pysähdy hetkeksi pohtimaan:
- Huomaatko ajattelevasi työasioita iltaisin, viikonloppuisin tai öisin?
- Tuntuuko lepääminen syyllistävältä tai tehottomalta?
- Koet itsesi laiskaksi.
- Vastaatko usein: “Hyvin menee”, vaikka todellisuudessa näin ei olisi?
- Onko avun pyytäminen sinulle vaikeampaa kuin sen tarjoaminen?
- Tuntuuko siltä, että muiden hyvinvointi on enemmän vastuullasi kuin oma hyvinvointisi?
Jos tunnistat itsesi useasta kohdasta, kyse ei välttämättä ole vain kiireestä. Voi olla, että olet kantanut vastuuta pitkään yksin.
Työyhteisön tuki suojaa työuupumukselta
Työhyvinvointi ei synny yksin työntekijän omista voimavaroista. Myös työyhteisöllä ja johtamisella on ratkaiseva merkitys.
Tutkimusten mukaan sosiaalinen tuki työpaikalla vähentää kuormittavien vuorovaikutustilanteiden vaikutuksia ja tukee työntekijöiden hyvinvointia. Toimivat ihmissuhteet, luottamus ja mahdollisuus puhua avoimesti kuormituksesta eivät ole työelämässä ylimääräinen etu, vaan keskeinen työhyvinvoinnin voimavara.
Työpaikalla olisi hyvä kysyä useammin:
- Onko työn määrä realistinen?
- Kuinka vastuu jakaantuu?
- Kuka jää helposti yksin?
- Miten varmistamme, että jokainen tulee kuulluksi?
Työyhteisö, jossa kuormituksesta voidaan puhua avoimesti, ehkäisee työuupumusta tehokkaammin kuin työyhteisö, jossa jokaisen odotetaan pärjäävän yksin.
Todellinen vahvuus ei ole yksin pärjäämistä
Työelämä tarvitsee osaavia, sitoutuneita ja vastuullisia ihmisiä. Se tarvitsee kuitenkin myös työpaikkoja, joissa vahvankin ihmisen on lupa sanoa ääneen, ettei jaksa kaikkea.
Todellinen vahvuus ei ole sitä, että jaksaa kantaa kaiken yksin.
Todellinen vahvuus on sitä, että tunnistaa omat rajansa, uskaltaa pyytää apua ja antaa myös muiden kantaa silloin, kun omat voimavarat eivät enää riitä.
Jos tunnistat tästä tekstistä omaa arkeasi, älä jää odottamaan, että jaksaminen loppuu kokonaan. Työuupumukseen ja yksinäisyyden kokemukseen kannattaa hakea tukea ajoissa.
Psykoterapiassa voidaan yhdessä pysähtyä tutkimaan kuormituksen taustalla olevia tekijöitä, vahvistaa omia voimavaroja ja löytää keinoja rakentaa kestävämpää työhyvinvointia.
Kirjoittajasta
Marjo Hirvonen on ratkaisukeskeinen psykoterapeutti, kouluttaja ja Psykoterapiapalvelu Mielenpaja®:n perustaja. Hänellä on yli 20 vuoden kokemus terveydenhuollosta perusterveydenhuollossa, erikoissairaanhoidossa ja yksityisellä sektorilla. Vastaanotollaan Marjo työskentelee erityisesti työuupumuksen, ahdistuksen, kriisien, traumojen, yksinäisyyden ja vaativan asiantuntijatyön kuormituksen parissa.
Marjo tarjoaa psykoterapiaa Kuopiossa sekä etävastaanotolla kaikkialle Suomeen.
Lähteet
- Bryan BT, ym. Loneliness in the workplace: a mixed-method systematic review and meta-analysis. Occupational Medicine. 2024. https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/38285544/
